Kuoron perustamisen aiheuttama kohu oli vielä tuoreessa muistissa, ja konsertti sai runsaasti huomiota mediassa – esimerkiksi Ylen uutisten aiheena 20.9. oli ”Musiikkitalon kiistelty kuoro tekee ensiesiintymisensä”. Laulajille tämä oli näytön paikka, ja basso Petteri Takkunen kommentoikin Helsingin Sanomien ennakkojutussa: ”Hiukan on sellainen tunne, että olemme suurennuslasin alla.” Konserttiin oli kyllä valmistauduttu perinpohjaisesti, sillä teos esittettiin ulkoa. Korkeat odotukset lunastettiin. ”Tältä sinfoniakuoron pitää kuulostaa”, kirjoitti Mats Liljeroos Hufvudstadsbladetissa 24.9., ja Vesa Sirénin (Helsingin Sanomat 23.9.) mukaan ”kuoro teki heti taidetta, ei suoritusta”. Ein deutsches Requiemin alkusoitto saa kuoron silloisen intendentin Tiina Rissasen palaamaan aina uudestaan tuohon hetkeen: ”Työ on takana, kauan odotettu H-hetki on käsillä ja on vahva luotto siihen, että tämä tulee menemään hyvin.”
Ylen uutiset 20.9.2012, haastattelussa Tapani Länsiö ja Mikko Löfroos.
MTV3:n uutiset 21.9.2012, haastattelussa Jukka-Pekka Saraste ja Tapani Länsiö.
”Me lauletaan ilman nuotteja silmät kiinni” – katso tunnelmia kulisseissa ennen konserttia ja konsertin jälkeen.
Kuvaus: Susanna Snellman (Joutkoski). Editointi: Petri Strandberg / Mikko Kuivalainen.
MTK:n juhlavuoden ensimmäisen konsertin piti osuvasti olla Ein deutsches Requiem (RSO 20. ja 21.1.2022), mutta konsertti jouduttiin perumaan covid-19-pandemian takia. MTK on esittänyt Ein deutsches Requiemin myös HKO:n kanssa, Simone Youngin johdolla 25. ja 26.10.2017.
Kuorolaiset kuvailivat tunnelmiaan ennen ensikonserttia Helsingin Sanomissa 21.9.2012. Kari Storckovius: ”Tämä päivä on kuorolaisen palkkapäivä: amatöörin palkkahan on siinä, että saa nauttia työskentelystä ammattilaisten kanssa.” Riikka Paasikivi: ”Hienoimpia hetkiä on pystyä reagoimaan hetkessä siihen, mitä pyydetään. Suora yhteys kapellimestariin – se on Brahmsia transsissa.”

Musiikkitalon kuoron ensikonsertin ohjelma.
Kuva: Anna Pulkkis
Musiikkitalon Vapaapäivänä 9.9.2017 MTK järjesti Ein deutsches Requiem -sing-alongin. Jani Sivén johtaa kuorolaisia ja yleisöä.
Kuva: Arto Käkönen
Mittatilauspuvuissa
Kuoron yhtenäinen ulkoasu on tärkeä eikä aina ongelmaton asia: minkä väriset sukkahousut, istuuko lainafrakki, ei kai aktiivisuusmittari unohtunut ranteeseen? Ensikonsertissa 21.9.2012 kuoron naiset käyttivät ensimmäistä kertaa turkooseja, täyspitkiä pukuja, jotka Metropolia Ammattikorkeakoulun vestonomiopiskelija Noora Oksanen suunnitteli ja valmistutti opinnäytetyönään. Monivaiheisessa prosessissa olivat mukana niin Tiina Rissanen kuin kuorolaisetkin mielipiteineen ja toiveineen. Pukujen materiaali oli korkealaatuista villasatiinia ja väri Musiikkitalon graafisen ohjeistuksen mukainen. Ne teetettiin Tallinnassa ASK Teenus -ompelimossa, jossa Oksanen ja Rissanen kävivät tutustumassa näytekappaleisiin. Myöhemmin kuorolaisten vaihtuessa puvut siirtyivät eteenpäin, ja niitä myös teetettiin lisää. Turkooseista puvuista luovuttiin syksyllä 2018, kun kuoron naiset siirtyivät käyttämään omia mustia pukujaan. Miesten asuna on pääsääntöisesti musta puku, kuoron omissa konserteissa frakki. Yhtenäiseen ilmeeseen kuuluvat myös Matti Salmisen säätiön sponsoroimat mustat kansiot, jotka ovat olleet käytössä syksystä 2014 lähtien.
Riikka Paasikivi, altto, ja Heli Immonen, altto:
”Naisten kuoropuvut jakoivat mielipiteitä heti niiden valmistuttua ensimmäiselle Brahmsin Requiemin keikalle. Eräs sarkasmin hallitseva kapellimestari pysähtyi lämpiössä kuoron alttojen eteen ja mittaili hetken kuoropukuihin sonnustautuneita neitokaisia katseellaan… ’Tehän olette kuin Tähtien sodasta’, kuului kommentti.”