”Rakkaan ihmisen haudan äärellä. Hänen taistelunsa, kärsimyksensä ja elämänhalunsa voi nähdä sielunsa silmin. Mieleen nousee kysymys: mitä kuolema merkitsee? Jatkuuko sen jälkeen jokin?” pohti Gustav Mahler ystävänsä haudalla. Toisessa sinfoniassaan Mahler vastaa omiin kysymyksiinsä. Teoksen finaalin tekstiksi Mahler otti Klopstockin hymnin Auferstehung, Ylösnousemus, josta sinfonia sai lisänimensä. Ylösnousemus-sinfonia ei kuitenkaan ole varsinaisesti uskonnollinen teos, vaan sen sanoma on yleismaailmallinen. Tehdäkseen sanoman ymmärrettäväksi Mahler lisäsi finaalin koraalitekstiin oman runonsa, joka päättyy elämän ylistykseen.

”Rakkaan ihmisen haudan äärellä. Hänen taistelunsa, kärsimyksensä ja elämänhalunsa voi nähdä sielunsa silmin. Mieleen nousee kysymys: mitä kuolema merkitsee? Jatkuuko sen jälkeen jokin?” pohti Gustav Mahler ystävänsä haudalla. Toisessa sinfoniassaan Mahler vastaa omiin kysymyksiinsä. Teoksen finaalin tekstiksi Mahler otti Klopstockin hymnin Auferstehung, Ylösnousemus, josta sinfonia sai lisänimensä. Ylösnousemus-sinfonia ei kuitenkaan ole varsinaisesti uskonnollinen teos, vaan sen sanoma on yleismaailmallinen. Tehdäkseen sanoman ymmärrettäväksi Mahler lisäsi finaalin koraalitekstiin oman runonsa, joka päättyy elämän ylistykseen.