”Miksi olet elänyt? Miksi olet kärsinyt? Onko tämä kaikki jokin valtava, kauhistuttava pila?” Gustav Mahler kysyy Ylösnousemus-sinfoniassaan kosmisen kokoluokan kysymyksiä mutta lupaa myös vastauksen: ”Ihminen on maahan lyöty, ja hänet nostetaan enkelin siivin korkeimpiin korkeuksiin.” Konserttikausi huipentuu elämän ja kuoleman mysteerejä kaikuvaan sinfoniaan, joka on kuulunut alusta lähtien säveltäjänsä suosituimpiin. 

Lue lisää HKO:n sivuilta

Urkuyö ja Aarian avajaiskonsertissa Tapiola Sinfonietta ja Musiikkitalon kuoro tulkitsevat Pärtin syvällistä ja koskettavaa musiikkia.

Vuonna 2025 vietetään arvostetun virolaissäveltäjän Arvo Pärtin 90-vuotissyntymäpäivää. Hänen vuonna 1976 kehittämänsä ainutlaatuinen musiikillinen tyyli tintinnabuli (kelloinhelke) avasi uusia näkymiä nykyajan musiikkiin. Pärtin musiikin näennäisen yksinkertaisen pinnan alla on tiukka struktuuri, syvä henkisyys ja voimakas tunneilmaisu. Yleisöä kehotetaan keskittymään jokaiseen ääneen ja tiedostamaan pienimmätkin muutokset, aivan kuin tarkkailisi hitaita mutta jatkuvia muutoksia ympäröivässä luonnossa. Konsertin ohjelma keskittyy viimeisten 25 vuoden aikana kirjoitettuihin tai muokattuihin kuoro- ja orkesteriteoksiin. Konsertin päättää Pärtin tärkeimpiin teoksiin lukeutuva Adam´s Lament (Aatamin valitus), joka perustuu munkki Silouan Athonilaisen (1866–1938) proosatekstiin. ”Kipu on rakkauden puutetta. Mutta tämä kipu on terveellinen kipu. Se tekee toipumisen mahdolliseksi.” – Arvo Pärt

Urkuyö ja Aaria -festivaalin avajaiskonsertissa Tapiola Sinfoniettaa ja Musiikkitalon kuoroa johtaa Nils Schweckendiek. Videoteokset ja valaistuksen on suunnitellut ja toteuttanut Janne Teivainen.

Lippukauppa

Toukokuun 30. päivänä vuonna 1897 kantaesitettiin Helsingin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston “tohtorin- ja maisterinvihkijäisissä” eli promootiossa Jean Sibeliuksen säveltämä kantaatti kahdelle solistille, sekakuorolle ja orkesterille. Ylevä teksti on August Valdemar Forsmanin kirjoittama, mutta säveltäjä teki siihen omia muutoksiaan. Kantaatin musiikki tunnetaan tänä päivänä parhaiten säveltäjän sen pohjalta muokkaamasta sekakuorolaulujen sarjasta (op. 23) sekä virsikirjasta, johon “Soi kiitokseksi Luojan” päätyi hieman muokatuin sanoin. Alkuperäinen kantaatti on säilynyt vain osittain; etenkin orkesterin osuudet ovat puutteellisia. Tässä konsertissa orkesterin paikalla kuullaan Sibeliuksen itsensä kirjoittama piano-osuus, jonka on täydentänyt Kalevi Aho. Kuoron osuudet ovat säilyneet kokonaisina, ja nyt kuultavassa versiossa myös solistien osuudet ovat täydentyneet uusien käsikirjoituslöytöjen myötä.

***

Folke Gräsbeckin syventävä artikkeli aiheesta: