Lapsuudenkodissani musiikkia pidettiin hyvänä harrastuksena. Koska pianosta löytyi helposti tuttuja melodioita, isän ostama viulu unohtui kokonaan, mikä kylläkin vanhemmiten harmitti. Heti kun musiikkiopistossa sai aloittaa yksinlauluopinnot, tartuin niihin innokkaasti ja suhtauduin harrastukseeni melko vakavastikin.
Kuoroon Margit meni vasta aloitettuaan opinnot Otaniemessä Teknillisessä korkeakoulussa (nykyinen Aalto-yliopisto). Hän liittyi Polyteknikkojen Kamarikuoroon (nykyisin Dominante) ja lauloi Tripla-kamariyhtyeessä, jossa hän omien sanojensa mukaan kävi muiden kanssa ”haukuttavana kerran viikossa”. Tiukasta harjoitusmentaliteetista seurasikin sitten hyvä sijoitus Radion kamarikuorokilpailussa. Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi Margit lauloi Eteläsuomalaisen Osakunnan Lau-lajissa (EOL), Navichoruksessa sekä Murtosointu-kamarikuorossa, jota hän oli mukana perustamassa.
– Asuessani perheeni kanssa Ranskassa Suur-Pariisin alueella marssin parin korttelin päässä sijainneeseen konservatorioon ja liityin kamarikuoroon. Konsertit ja karonkat olivat sielläkin mieleenpainuvia elämyksiä. Pääsin myös lied-laululuokalle, jonka kansainvälisen laulajaryhmän kanssa konsertoimme yhtyeinä ja yksittäin. Pidin Ranskassa myös kansainvälistä muskaria! Nähtävästi minulla oli sisäinen pakko hakeutua laulun pariin: aina löytyi joku kuoro, tai sitten sellainen oli perustettava itse.
Valmistumisensa jälkeen Margit työskenteli kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosastolla energia-alan virkamiehenä.
– Kiinnostava ja yhteiskunnallisesti merkittävä ala sekä kansainväliset tehtävät innostivat, mutta puolison runsas työmatkustaminen ja perheen kasvaminen vaikuttivat siihen, että halusin keskittyä paremmin omiin lapsiimme, joiden kanssa sitten vietinkin ihan hyvän rupeaman.
Kun Margit alkoi vähitellen taas pohtia kodin ulkopuolisiin töihin palaamista, häntä houkuteltiin Tapiolan kuoron intendentiksi (sittemmin toiminnanjohtaja) juhlavuoden ollessa edessä ja edellisen intendentin siirtyessä uuteen työpaikkaan.
– Ajattelin, että yksi vuosi on sopiva aika katsella taas eteenpäin. Lopulta sain todeta, että sehän oli ihan haastava työ, jossa jouduin opettelemaan monia uusia taitoja. Meillä oli kyllä niin hyvä työtiimi ja henki hallituksessakin, että onnistuneet sponsorihankinnat, käsittämättömän upeat kansainväliset kiertueet, sävellystoimeksiannot, levytykset jne. veivät mennessään. Arvostin suuresti Tapiolan kuorossa kautta aikojen vallinnutta tapaa toimia lasten kanssa monipuolisen ja vaativan musiikin parissa. Jokainen lapsi oli korvaamattoman tärkeä omalla äänellään omalla paikallaan. Yksi vuosi venyi kymmeneksi ennen kuin totesin, että on taas uuden aika.
Margit ei kiinnostunut Musiikkitalon kuorosta vielä sen perustamisen aikaan. Nähtyään Helsingin Sanomissa ilmoituksen koelauluista hän päätti kuitenkin kokeilla onneaan, ja kuoron ovet avautuivat syksyllä 2014.
– En ollut ensin kovinkaan kiinnostunut MTK:n toiminnanjohtajan tehtävästäkään, mutta kuoron Pekat [Pokela ja Tarkela] houkuttelivat minut hakemaan pestiä. Olin ollut kuoron hallituksessa, ja olin sinänsä sisällä asioissa ja tunsin kokonaisuuden.
Lopulta Margitin kausi toiminnanjohtajana jäi lyhyeksi – hän ei halunnut jatkaa enää koeajan jälkeen. Mitkä tekijät vaikuttivat tähän päätökseen?
– Olin tullut tähän kuoroon ensisijaisesti laulamaan, ja toiminnanjohtajan työ esti täysipainoisen keskittymisen siihen. Toki olen sitä mieltä, että tällaisessa yhteisössä jokaisen on tavalla tai toisella annettava oma panoksensa kaikkien hyväksi. Koin ongelmaksi sen, että kuoron suuri muutosvaihe, kun toimintaa intensiivisesti kehitettiin ammattimaisempaan suuntaan, edellytti huomattavaa työpanosta korvaukseen nähden. Päätin asettaa laulamisen etusijalle.
Lopetettuaan toiminnanjohtajana Margit jäi laulajaksi kuoroon.
– Alttostemma on minulle kotoisa paikka, ja nautin siitä, että sinfoniakuorossa saa päästellä täydellä äänellä.
Millainen Musiikkitalon kuoro on nyt?
– Kun ajattelee, miten nopeasti kuoro rakennettiin alkutekijöistään, niin tilanne on siihen nähden hieno! Organisaatiota on kehitetty aktiivisesti, ja kuorolla on hyvät lähtökohdat tulla vielä paljonkin paremmaksi sitoutuneella harjoittelulla erinomaisen taiteellisen johdon, Nils Schweckendiekin ja Jani Sivénin, ohjauksessa. Tulevaisuudennäkymät ovat vahvat, ja Musiikkitalo tarjoaa upeat puitteet.
Margitin ajatus kuorolaulusta on, että jokaisen ääni on tärkeä tässä moniäänisessä joukkuelajissa. Kuorolaisen tehtävä on ottaa haasteet vastaan ja lähteä mukaan myös epämukavuusalueelle.
– Se tunne, kun hengität yhdessä muiden kanssa, energiat ja voimat siinä tilanteessa. Onhan laulettuja vallankumouksiakin! Ihmisen ääni on hienoin instrumentti, alkukantaisen puhutteleva. Musiikin kautta voi tehdä hyviä asioita.
Anna Pulkkis
Kuva: Matti Hovi
